Sukututkimusharrastus on antoisaa: sen myötä paikkakunnan ja koko Suomen historiasta tulee  elävää ja läheistä. Harrastaja voi oppia menneisyyden elämäntavoista ja toimeentulosta. Äitini  tekemä yksittäinen huomio kotipaikkani asukkaista Pälkäneen seurakunnan rippikirjoissa antoi  lähtökohdan löytää uutta tietoa esimerkiksi 1700-luvun ammatinharjoittajista pitäjässä.   Huhtioisten kylän Simolassa asui Erkki Matinpoika -nimisen isännän aikana myös pitäjän- räätäli Clemet Mårtensson, joka ei ole minulle sukua. Nimen kirjoitusasu vaihtelee eri arkistolähteissä  ajalle tyypilliseen tapaan, välillä muoto on Clemens. Hän oli syntynyt Kangasalan Vatialan kylän  Lemmettylän talon tulevaan isäntäperheeseen vuonna 1739, kun perhe asui vielä Messukylässä Niskan torpassa.  Hänen äitinsä oli Vatialan Lemettylästä. Pälkäneelle Klemetti muutti Kangasalta – Porin läänistä  – vuonna 1770. Tässä historian vaiheessa lääninraja kulki näin lähellä.    1700-luvulla käsityöläisammattien harjoittaminen ei oll