Pälkäneen pitäjänkeskus on valittu yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tämän alueen ytimessä on kirkonkylän Onkkaalanraitti. Raitin historia kiinnostaa monia ihmisiä. Talojen tarinoiden kautta on helppo tutustua omaan kotiympäristöön, joka liittyy myös Suomen eri vaiheisiin. Kirkonkylässä, tien varressa asuneet ihmiset ovat kokeneet monenlaista – ja kylän läpi on kulkenut erilaisia matkalaisia. Talot puhuvat myös ihanteista, haaveista, osaamisesta ja kauneudentajusta. Vielä 1980-luvulla lähes jokaisessa talossa oli jokin liike tai yhteistä toimintaa. Muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin kyläläiset tiesivät hyvin, missä talossa asuu muurari, maalari, lääkäri, tuomari tai kauppias. Maatilojen ja jo kadonneiden vuokramökkien asukkaiden elämästä on kerätty muistitietoa. Maisemassa asumisen jäljet kantavat kuitenkin yli 1000 vuoden taakse. Pälkäneen tori uudistettiin vuonna 2017. Lainamakasiinin, VPK:n kalustorakennuksen ja taksikopin jälkeen auk

Sata vuotta sitten noin kymmentä pälkäneläistä suurta maatilaa saatettiin kutsua kartanoiksi. Ne olivat kaikkien tuntemia – monien paikkakuntalaisten työpaikkoja ja sivistyksen keskuksia, jotka oli helppo tunnistaa maisemassa lepäävistä komeista rakennusryhmistään ja puutarhoistaan. Nykyään kartanopihat eivät enää useinkaan ole osa maatilojen taloutta vaan yksityisten perheiden rakkaudella vaalimia koteja, jotka ovat samalla muistomerkkejä suomalaisen kulttuurin kehityksestä vuosisatojen kuluessa. Mitä kartanolla tarkoitetaan? Arkipuheessa kartanolla on usein yksinkertaisesti tarkoitettu maatilaa, jolla on suhteellisen paljon viljelysmaata ja metsää sekä huolellisesti hoidetut suuret asuin- ja talousrakennukset. Tarkempi näkökulma paljastaa erilaisia historiallisia järjestelmiä. Kartanoiden joukossa on keskiaikaisia suurmiestaloja, verovapauden saaneita säteritiloja ja aatelille annetuista läänityksistä syntyneitä suurtiloja sekä sotilasvirkataloja. Saman tilan historiassa voi olla

Eletyt ja koetut tilat tulevat yhteisesti jaetuksi henkiseksi perinnöksi usein kirjoittamisen kautta. Käsitys Suomen eri paikkakunnista on luotu myös tekstin muodossa. Lukutaidon teemavuonna on luontevaa miettiä, mitä Pälkäneestä on kirjoitettu tai mistä käsin kirjoittajat ovat täällä katsoneet maailmaa. Pälkäneen alueella on vieraillut kansallisen tason tunnettuja kirjailijoita ja runoilijoita. Esimerkiksi Eino Leino kirjoitti runoja kesävieraana sekä Mallasveden että Kukkian rannoilla. Täällä on myös syntynyt joukko kirjallisen ilmaisun ja suomalaisen ajattelun keskiössä olleita ihmisiä. Sanomalehtimies, runoilija ja kansansivistäjä Severi Nuormaan runot muistuttavat suomalaisen kulttuurin rakentamisen halusta. Joissakin kylissä on ollut kyläkirjailijoita, joiden teokset ovat avaimia paikalliseen kulttuuriin ja sen mikrohistoriaan. Innokkaat perinteen kerääjät ovat myös tehneet julkaisuja. Vanhanajan sivistyneistö puolestaan kirjoitti paikoista aktiivisesti päiväkirjoihin tai mui