"Soutajien tarinat ovat lyhentäneet pitkää matkaa, jonka aikana meillä lähes koko ajan on ollut näköpiirissämme tiilestä rakennettu Pälkäneen uusi kirkko, joka seisoo kuin merimerkki edessämme selän koillisrannalla", kirjoitti Emil Nervander matkakuvauksessaan vuonna 1887. Hänen näkymänsä oli Mallasvedeltä Valkeakosken suunnasta.  Pälkäneen kirkko valmistui vuonna 1839, mutta saattaa vaikuttaa nuoremmalta. Syy on materiaalissa ja tornin muodossa. Uusklassinen kirkko on ilmeisesti ensimmäinen 1800-luvun puhtaaksimuurattu kirkkorakennus Suomessa. Limityksenä on vuorolimitys. Puhtaaksimuurausta harrastettiin Suomessa tätä ennen lähinnä keskiajalla.  Tiiltä ei siis ole peitetty rappauksella. Tästä tuli yleisempää vasta uusgoottilaisten kirkkojen myötä vuosisadan jälkipuoliskolla.  Kirkon torni rakennettiin uudestaan vuonna 1897, jolloin sen muoto muuttui. Alkuperäinen pyöreä muoto vaihtui terävähuippuiseksi arkkitehti Georg Schreckin suunnitelman mukai

Sydänhämäläisten maisemien keskellä, kyläteiden varsilla on kotoisina maamerkkeinä kylien vapaapalokuntien kalustovajoja. Nämä rakennukset palvelivat aikoinaan käytännöllisinä tiloina, mutta nyt ne ovat esimerkkejä rakennusperinnöstä ja paikallisten yhteisöjen kohtaamispaikkoja. Esimerkiksi Pälkäneen Sappeessa Ruuttahuone on toiminut kesäkahvilana. Kuva on Kangasalan Heponiemestä. Lähde Liki meilää. Pälkäne, Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry 2005.