Tulossa lisää... Pälkäneellä on useita esimerkkejä siitä, miten ennen rakennuksia tai niiden osia siirrettiin.  Esimerkiksi Laitikkalan Kukon päärakennus on Hauhon Ilmoilan kylästä siirretty vanha koulutalo, joka korvasi sisällissodassa tuhoutuneen päärakennuksen.   Monia vilja- ym. aittoja on voitu siirtää uusille paikoille eri aikoina esim. iso- ja ns. uusjaon yhteydessä, kun maatilojen tontteja siirrettiin kylistä tilojen omien viljelysmaiden keskelle. Myöhemmin aittoja on voitu siirtää kesähuviloiden ja -mökkien rantatonteille uuteen käyttöön.  Vanhoja taloja on myös käytetty uusien materiaalina.  Kuvassa on kaksi kertaa siirretyn vilja-aitan seinää. Hirsien numerointi viittaa tähän ellei ole rakentamiseen liittyvää. 

Pälkäneellä on useita maatiloja, joiden maalla toimi jonkin aikaa "tiilitehdas" 1900-luvun alkupuolella. Pitäjään alkoi nousta enemmän tiilirakenteisia navetoita 1910-luvulta alkaen. Tiiliset asuinrakennukset ovat puolestaan olleet suhteellisen harvinaisia 1900-luvun jälkipuolelle saakka. 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla rakennettiin kuitenkin joitakin kaksikerroksisia liiketaloja. Tiilisiä asuinrakennuksia ovat Kotilan kylän Suttisen tilan päärakennus (rakennusmestari Julius Lehtonen) ja Kuiseman kartanon päärakennus (arkkitehti Carolus Lindberg). Paikallisesti tiilet valmistettiin käsityönä ja materiaali otettiin lähellä olevista savi- ja hiekkakuopista. Maisemassa voi edelleen olla näitä työn jälkiä. Vanhemman ikäpolven ihmisillä on muistikuvia toiminnasta. Esimerkkejä tiloista ovat Myttäälän Nummela ja Putkilahti tai Laitikkalan Kukko.  Myös Pälkäneen vuonna 1839 valmistuneen uuden kirkon tiilet on valmistettu paikallisena työnä. 

Pälkäneen läpi matkustaneet ja täällä pitempään aikaa viettäneet ovat sanoittaneet ja luoneet nykyisen Sydän-Hämeen alueen kirjallisesti kuvatun maiseman. Mielenkiintoista on tavoittaa samansuuntainen kokemus nykyään kuin 200 vuotta sitten. Carl Gustaf Ramsay kirjoitti matkapäiväkirjaansa vuonna 1807 esimerkiksi seuraavalla tavalla:  "Tulimme Pälkäneen harjulle, josta avautui uusi näköala Mallasvedelle. Täältä näkyy niiden rantojen sijainti, joista venäläiset vuonna 1713 tulivat yli. Maantie ei matkailijan vahingoksi kulje tämän harjun laella. Maine, toisinaan niin nopea ja herkkä, toisinaan niin raskas ja valheellinen, liittäisi silloin varmaan Pälkäneen nimen Hattelmalan , Ilmolan ja Kangasalan joukkoon. Mutta ihminen ei anna itselleen aikaa hidastaa hevosten juoksua kauniin luonnon vuoksi, ja eteenpäin rientävien vaunujen sisällä tehdään varmoja tuomioita niiden harvojen maisemien perusteella, jotka suljettujen vaununikkunoiden kehystäminä sattumalta tulevat näköpiiriin."

Kyllönvirran uusi silta kuvattuna vanhalta sillalta.  Historiallisen Hämeen maisemien keskellä on asuttu jo kivikaudella. Pälkäneen rikasta kulttuurimaisemaa ja rakennusperintöä voimme lukea niiden yksityiskohtien avulla monin tavoin. Laitikkalan, Joensuun, Kotilan, Kuiseman ja Kärväntälän kylät ovat edustava esimerkki ympäristön ajallisesta kerroksellisuudesta. Keskihämäläisen maiseman peruselementit ovat läsnä: pitkiä näkymiä, järvenselkiä, virta ja lampi, kumpuilevia vainioita, vanhoja teitä ja polkuja, rehevää rantaluontoa, puistoja, puutarhoja sekä eri-ikäisiä asumuksia ja yhteisiä taloja. Kyllönvirta ja Vanha silta ovat avaran, juhlavan ja lempeän romanttisen maiseman symbolinen sydän.   I Myyttisten kertomusten maisema Suttisen ja Heikkilän kivikautiset asuinpaikat tai fantasiaa sisältävä tarina viikinkien retkestä Kyllönvirralle herättävät mielenkiinnon alueen menneisyyttä kohtaan. Ahtilan kuppikivi ,   Unnaanmäen uhrilähde ja Kokkostenkärjen kalmisto kertovat elämä

Keväällä 2020 peltomaasta löytyneitä musketin kuulia.  Vanhan Pälkäneen pitäjän alueella on esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Asuminen maisemassa voi tarkoittaa löytöihin törmäämistä, kun maata käsitellään.  Suuren Pohjan sodan yksi ratkaiseva taistelu käytiin Kostianvirralla vuonna 1713. Taistelun merkit näkyvät edelleen maisemassa. Millainen tunnekokemus tästä syntyy? Maalöytöjen kanssa toimitaan museo- ja kulttuuriperintöalan asiantuntijoiden ohjeiden mukaan.