Pälkäneen läpi matkustaneet ja täällä pitempään aikaa viettäneet ovat sanoittaneet ja luoneet nykyisen Sydän-Hämeen alueen kirjallisesti kuvatun maiseman. Mielenkiintoista on tavoittaa samansuuntainen kokemus nykyään kuin 200 vuotta sitten.
Carl Gustaf Ramsay kirjoitti matkapäiväkirjaansa vuonna 1807 esimerkiksi seuraavalla tavalla:
"Tulimme Pälkäneen harjulle, josta avautui uusi näköala Mallasvedelle. Täältä näkyy niiden rantojen sijainti, joista venäläiset vuonna 1713 tulivat yli. Maantie ei matkailijan vahingoksi kulje tämän harjun laella. Maine, toisinaan niin nopea ja herkkä, toisinaan niin raskas ja valheellinen, liittäisi silloin varmaan Pälkäneen nimen Hattelmalan , Ilmolan ja Kangasalan joukkoon. Mutta ihminen ei anna itselleen aikaa hidastaa hevosten juoksua kauniin luonnon vuoksi, ja eteenpäin rientävien vaunujen sisällä tehdään varmoja tuomioita niiden harvojen maisemien perusteella, jotka suljettujen vaununikkunoiden kehystäminä sattumalta tulevat näköpiiriin."
Eric Gustaf Ehrström kirjoitti puolestaan matkapäiväkirjaansa vuonna 1811 muun muassa näin:
"Pälkäneen läpi kulkeva Hauhon ja Kangasalan kirkkojen välinen tie on kaunein, jota tähän mennessä olen kulkenut, siinä on niin monia ja niin kauniita käänteitä, luonto on niin vaihteleva ja moninainen, ikään kuin se olisi halunnut osoittaa kykynsä muovata kauneutta niin monin tuhansin vivahtein. - Enimmäkseen tie kulki rehevien metsien ja peltojen ja suurten järvien vieritse, niiden sylistä kohosi mitä kauneimpia saariryhmiä. Kuljin kyllä nytkin Kangasalan harjujen ylitse, mutta enimmäkseen mäkien rinteitä myöten tai aivan lähellä järven rantaa. - Tienviereiset korkeat harjut näyttivät molemmilla puolilla metsän peittämiltä seinämiltä. - Kuljin myös Pälkäneellä erään Kostian silta -nimisen sillan yli. Tämän sillan lähellä kuljin lukuisten tuomien muodostaman puistokujan läpi. - Se oli nytkin kaunis, mutta kukkivana se on varmaan todellinen nautinto matkaajalle."
Ruth Snellman on kuvannut kesänviettoaan Pälkäneen Töyräniemessä ja lähikylien yhteisöä. Myöhemmin hän siirtyi Padasjoen Kellosalmelle. Hän tekee myös huomion miten maasto muuttuu lähiseudulla:
"Padasjoen luonto on aivan erilainen kuin Pälkäneen leppoisat maisemat. Maasto on vaihtelevampi. On korkeita kallioita ja syviä jyrkkäreunaisia laaksoja.
Myös Päijänne oli jylhempi ja mahtavampi kuin Pälkäneen herttaiset aurinkoiset järvet hiekkarantoineen."
Lähteet ja kirjallisuus
Ehrström, Eric Gustaf 2007: Hämeen sydänmailla. Matkapäiväkirja 1811. Suomentanut Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1059. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Ramsay, Carl Gustaf 1999: Matkapäiväkirja 1807. Matka eteläisessä Suomessa. Suomentanut ja toimittanut Sampo Honkala. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Snellman, Ruth 1971: Tuokio sieltä, tuokio täältä. Toimittanut Riitta Valajärvi. 4. painos. Helsinki, Oy Weilin+Göös Ab.