Palokuntien kalustovajat kohtaamispaikkoina

Sydänhämäläisten maisemien keskellä, kyläteiden varsilla on kotoisina maamerkkeinä kylien vapaapalokuntien kalustovajoja. Nämä rakennukset palvelivat aikoinaan käytännöllisinä tiloina, mutta nyt ne ovat esimerkkejä rakennusperinnöstä ja paikallisten yhteisöjen kohtaamispaikkoja. Esimerkiksi Pälkäneen Sappeessa Ruuttahuone on toiminut kesäkahvilana. Kuva on Kangasalan Heponiemestä.

Lähde

Liki meilää. Pälkäne, Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry 2005.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kartanoelämää Pälkäneellä

Sata vuotta sitten noin kymmentä pälkäneläistä suurta maatilaa saatettiin kutsua kartanoiksi. Ne olivat kaikkien tuntemia – monien paikkakuntalaisten työpaikkoja ja sivistyksen keskuksia, jotka oli helppo tunnistaa maisemassa lepäävistä komeista rakennusryhmistään ja puutarhoistaan. Nykyään kartanopihat eivät enää useinkaan ole osa maatilojen taloutta vaan yksityisten perheiden rakkaudella vaalimia koteja, jotka ovat samalla muistomerkkejä suomalaisen kulttuurin kehityksestä vuosisatojen kuluessa. Mitä kartanolla tarkoitetaan? Arkipuheessa kartanolla on usein yksinkertaisesti tarkoitettu maatilaa, jolla on suhteellisen paljon viljelysmaata ja metsää sekä huolellisesti hoidetut suuret asuin- ja talousrakennukset. Tarkempi näkökulma paljastaa erilaisia historiallisia järjestelmiä. Kartanoiden joukossa on keskiaikaisia suurmiestaloja, verovapauden saaneita säteritiloja ja aatelille annetuista läänityksistä syntyneitä suurtiloja sekä sotilasvirkataloja. Saman tilan historiassa voi olla ...

Lue lisää

Kesähuviloita ja huvilatyylisiä taloja

Haanloukkaan huvilan kuisti 2020 1900-luvun alussa muutamat perheet, jotka asuivat välillä kaupungissa mutta joilla oli sukusiteitä Pälkäneelle tai muuta kiinnostusta, rakensivat kesähuviloita järvien rannoille. Kesää haluttiin viettää tutuissa maisemissa. Näillä paikoilla oli romanttisia nimiä kuten Rantapirtti, Tuulensuu, Revonristi tai Tuutuniemi. Tyyliä leimaa jugend ja suunnittelijoiden joukossa on ainakin tunnettu arkkitehti Wivi Lönn. Varsinkin 1910- ja 1920-luvuilla kirkonkylään Onkkaalaan rakennettiin huvilatyylisiä asuintaloja. Monet niistä ovat harjun jatkeen länsirinteellä katsoen kohti Mallasveden selkää. Talot ovat tonttien keskellä ja pihoissa on ollut puutarhoja. Verhon huvila lienee yksi vanhimpia, koska pääosa siitä on 1800-luvulta, mutta muuten rakentaminen ajoittuu enemmän 1900-luvun puolelle. Taitekattoisten rakennusten päädyt ovat järven suuntaan, muiden pitkä seinä on kohti rantaa. Näilläkin taloilla on ollut mielenkiintoisia nimiä kuten Haanloukas tai Pöllö...

Lue lisää

Kyllönvirran maisema - ajalliset kerrokset osana elävää Laitikkalaa

Kyllönvirran uusi silta kuvattuna vanhalta sillalta. Historiallisen Hämeen maisemien keskellä on asuttu jo kivikaudella. Pälkäneen rikasta kulttuurimaisemaa ja rakennusperintöä voimme lukea niiden yksityiskohtien avulla monin tavoin. Laitikkalan, Joensuun, Kotilan, Kuiseman ja Kärväntälän kylät ovat edustava esimerkki ympäristön ajallisesta kerroksellisuudesta. Keskihämäläisen maiseman peruselementit ovat läsnä: pitkiä näkymiä, järvenselkiä, virta ja lampi, kumpuilevia vainioita, vanhoja teitä ja polkuja, rehevää rantaluontoa, puistoja, puutarhoja sekä eri-ikäisiä asumuksia ja yhteisiä taloja. Kyllönvirta ja Vanha silta ovat avaran, juhlavan ja lempeän romanttisen maiseman symbolinen sydän. I Myyttisten kertomusten maisema Suttisen ja Heikkilän kivikautiset asuinpaikat tai fantasiaa sisältävä tarina viikinkien retkestä Kyllönvirralle herättävät mielenkiinnon alueen menneisyyttä kohtaan. Ahtilan kuppikivi , Unnaanmäen uhrilähde ja Kokkostenkärjen kalmisto ...

Lue lisää