Sata vuotta sitten noin kymmentä pälkäneläistä suurta maatilaa saatettiin kutsua kartanoiksi. Ne olivat kaikkien tuntemia – monien paikkakuntalaisten työpaikkoja ja sivistyksen keskuksia, jotka oli helppo tunnistaa maisemassa lepäävistä komeista rakennusryhmistään ja puutarhoistaan. Nykyään kartanopihat eivät enää useinkaan ole osa maatilojen taloutta vaan yksityisten perheiden rakkaudella vaalimia koteja, jotka ovat samalla muistomerkkejä suomalaisen kulttuurin kehityksestä vuosisatojen kuluessa.
Myttäälän historia on esimerkki suomalaisten kartanoiden moninaisuudesta: 1600-luvun läänitysajan aateliston vallasta, 1700-luvun sotilasvirkataloelämästä, aatelissukujen moderneista sivistysharrastuksista 1800- ja 1900-luvun taitteessa sekä kartanoiden käyttämisestä eri laitosten toimintaan 1900-luvulla. Adlercreutz, Blåfield tai Sibelius ovat nimiä, jotka linkittävät talon Suomen historian tapauksiin.
Kuulialan ja Kantokylän historiaa yhdistävät Kostianvirran taisteluasemien eri puolilla olleet suurvaltojen armeijat esikuntineen. Kantokylän historiassa nimet Romanowitz ja Cedersparre herättävät kiinnostuksen. Harjun taakse kätkeytyvän Kollolan tunnelmallinen piha muistuttaa Pälkäneen papiston elämästä samalla aikakaudella. Keskeinen on myös von Qvanten -suku.
Kankaisten kartanon empiretyylinen päärakennus on vanhan maantien varrella edelleen kylän kaunistus. Pälkäneellä talojen tyyliä hallitsee klassismi eri muodoissaan 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle. Jalavat, vaahterat ja muut jalopuut, puukujanteet ja kuusiaidat kehystävät usein pihoja. Ympäristön kauneuden äärellä voi toisaalta muistaa entisajan ihmisten dramaattisia elämän käänteitä.
Ruokolan ja Närin historiassa on paikallista suuruutta taloudellisen toimeliaisuuden ja edistyksen muodossa. Vuoden 1931 julkaisun mukaan Ruololassa oli maata 1300 hehtaaria. Närissä oli puolestaan tällöin peltoa 170 hehtaaria, metsää 545 hehtaaria sekä navetta, johon mahtui 100 lehmää. Ruokolassa oli aikoinaan myös oma pieni laiva.
Joensuun ja Kuiseman kartanoiden maisemassa on yhteys keskiajan rälssimaahan. Molempien kartanoiden omistajien suvuissa on ollut lahjakkaita ja monipuolisia eri alojen vaikuttajahenkilöitä. Erityisesti Kuiseman yhteys Wuolijoki-sukuun on mielenkiintoinen linkki. 1920-luvun alun kauniit talot ja pihapuut näkyvät kauas vehmaassa kulttuurimaisemassa. Ruotsila on romanttinen vanhanajan pihapiiri Äimälän kylätien ja Mallasveden välissä.
Teksti perustuu kartanoretken ohjelmaan 2017. Oppaana toimi FM Jaakko Simola, tuottajana Pälkäneen kunnan Kulttuuritoimi.
Mitä kartanolla tarkoitetaan? Arkipuheessa kartanolla on usein yksinkertaisesti tarkoitettu maatilaa, jolla on suhteellisen paljon viljelysmaata ja metsää sekä huolellisesti hoidetut suuret asuin- ja talousrakennukset. Tarkempi näkökulma paljastaa erilaisia historiallisia järjestelmiä. Kartanoiden joukossa on keskiaikaisia suurmiestaloja, verovapauden saaneita säteritiloja ja aatelille annetuista läänityksistä syntyneitä suurtiloja sekä sotilasvirkataloja. Saman tilan historiassa voi olla useita erilaisia vaiheita. Nykyään kartano yhdistetään usein mielikuvaan suuresta klassisesta asuinrakennuksesta puiston keskellä.
Kotoisten kartanoidemme draama
Kullakin talolla on paljon kerrottavaa.
Myttäälän historia on esimerkki suomalaisten kartanoiden moninaisuudesta: 1600-luvun läänitysajan aateliston vallasta, 1700-luvun sotilasvirkataloelämästä, aatelissukujen moderneista sivistysharrastuksista 1800- ja 1900-luvun taitteessa sekä kartanoiden käyttämisestä eri laitosten toimintaan 1900-luvulla. Adlercreutz, Blåfield tai Sibelius ovat nimiä, jotka linkittävät talon Suomen historian tapauksiin.
Kuulialan ja Kantokylän historiaa yhdistävät Kostianvirran taisteluasemien eri puolilla olleet suurvaltojen armeijat esikuntineen. Kantokylän historiassa nimet Romanowitz ja Cedersparre herättävät kiinnostuksen. Harjun taakse kätkeytyvän Kollolan tunnelmallinen piha muistuttaa Pälkäneen papiston elämästä samalla aikakaudella. Keskeinen on myös von Qvanten -suku.
Kankaisten kartanon empiretyylinen päärakennus on vanhan maantien varrella edelleen kylän kaunistus. Pälkäneellä talojen tyyliä hallitsee klassismi eri muodoissaan 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle. Jalavat, vaahterat ja muut jalopuut, puukujanteet ja kuusiaidat kehystävät usein pihoja. Ympäristön kauneuden äärellä voi toisaalta muistaa entisajan ihmisten dramaattisia elämän käänteitä.
Ruokolan ja Närin historiassa on paikallista suuruutta taloudellisen toimeliaisuuden ja edistyksen muodossa. Vuoden 1931 julkaisun mukaan Ruololassa oli maata 1300 hehtaaria. Närissä oli puolestaan tällöin peltoa 170 hehtaaria, metsää 545 hehtaaria sekä navetta, johon mahtui 100 lehmää. Ruokolassa oli aikoinaan myös oma pieni laiva.
Joensuun ja Kuiseman kartanoiden maisemassa on yhteys keskiajan rälssimaahan. Molempien kartanoiden omistajien suvuissa on ollut lahjakkaita ja monipuolisia eri alojen vaikuttajahenkilöitä. Erityisesti Kuiseman yhteys Wuolijoki-sukuun on mielenkiintoinen linkki. 1920-luvun alun kauniit talot ja pihapuut näkyvät kauas vehmaassa kulttuurimaisemassa. Ruotsila on romanttinen vanhanajan pihapiiri Äimälän kylätien ja Mallasveden välissä.
Teksti perustuu kartanoretken ohjelmaan 2017. Oppaana toimi FM Jaakko Simola, tuottajana Pälkäneen kunnan Kulttuuritoimi.