Kesähuviloita ja huvilatyylisiä taloja

Haanloukkaan huvilan kuisti 2020

1900-luvun alussa muutamat perheet, jotka asuivat välillä kaupungissa mutta joilla oli sukusiteitä Pälkäneelle tai muuta kiinnostusta, rakensivat kesähuviloita järvien rannoille. Kesää haluttiin viettää tutuissa maisemissa. Näillä paikoilla oli romanttisia nimiä kuten Rantapirtti, Tuulensuu, Revonristi tai Tuutuniemi. Tyyliä leimaa jugend ja suunnittelijoiden joukossa on ainakin tunnettu arkkitehti Wivi Lönn.

Varsinkin 1910- ja 1920-luvuilla kirkonkylään Onkkaalaan rakennettiin huvilatyylisiä asuintaloja. Monet niistä ovat harjun jatkeen länsirinteellä katsoen kohti Mallasveden selkää. Talot ovat tonttien keskellä ja pihoissa on ollut puutarhoja. Verhon huvila lienee yksi vanhimpia, koska pääosa siitä on 1800-luvulta, mutta muuten rakentaminen ajoittuu enemmän 1900-luvun puolelle. Taitekattoisten rakennusten päädyt ovat järven suuntaan, muiden pitkä seinä on kohti rantaa.

Näilläkin taloilla on ollut mielenkiintoisia nimiä kuten Haanloukas tai Pöllönpesä. Tällaisissa taloissa asui sivistyneistöä kuten opettaja J.F. Wuori Haanloukkaassa. Päärakennusten tyyli on myöhäistä jugendia tai 1920-luvun klassismiin liittyvää, mutta myös uusrenessanssin piirteitä voi olla. Kuusiruutuisten ikkunoiden lisäksi on moniruutuisia. Lasikuistit ja avoverannat tai parvekkeet ovat tavallisia. Myös ulkorakennukset ovat olleet klassisen tyylikkäitä. Santaharjun alueelle rakennetussa komeassa aumakattoisessa talossa, jossa vuodesta 1972 lähtien toimi Päiväkoti, on katolla pyöreät vintin ikkunat, mikä on pälkäneläisissä taloissa poikkeuksellista. Päätyjen ikkunoissa pyöreitä muotoja on kyllä käytetty. Monet huvilatyyliset talot oli maalattu muutama vuosikymmen sitten valkoisen sävyillä, mutta alkuperäiset värisävyt ovat voineet olla muita.

Pälkäneellä on vietetty kesää myös monien maalaistalojen vuokrahuoneissa tai täysihoitoloissa. Tällaisia taloja oli esimerkiksi Harhalassa ja Laitikkalassa.

1950-luvulta alkaen pitäjän rannoille rakennettiin entistä enemmän saunoja ja kesämökkejä. Tässä vaiheessa ne olivat usein lautarakenteisia. Aikaisemmin maatilojen saunat olivat usein pihan piirissä kauempana rannasta. Esimerkiksi Karhunsalon saaressa Mallasvedellä mökit ovat usein hyvin lähellä rantaa ja melko tiheästi.

Lähteet

Hirvikallio, Seija 2013: Myttäälän kartano. Säätyläiselämää ja maanviljelystä Pälkäneellä. Tampere, Medi-Tammer Oy.

Liutta, Arja 2017: Kyläkeinun vaiheilla. Kukkolan ja sen lähikylien elämää runsaan sadan vuoden aikana. Pälkäne, Daniel Medelplanin museo.

Uotila, Kirsti (toim.) Kyllön kylät. Muisteluksia Laitikkalasta ja Vuolijoelta. Pälkäne, Laitikkalan nuorisoseura.

Tiililä, Paul 2015: Isänmaa ja äidinkieli: Kaarlo Tiililän elämä. Pälkäne, Tiililän suku.

Virkkunen, Paavo 2012: Revonristi. Sadan vuoden kesä.