Siirry pääsisältöön

Tutut maamerkit kertovat



Maaseudun kulttuurimaisemat eivät paikalliselle asukkaalle ole vain joukko anonyymejä elementtejä. Monilla luonnonmuodostelmillakin voi olla nimi tai historiallinen tarina.

Kuvassa olevaa kiveä kutsutaan kotonani Seulakiveksi. Se sijaitsee kylätien varressa Huhtioisten ja Seitsiön kylien välillä Nummelanharjussa Myttäälän kylän alueella. Kiveen liittyy muistitieto, miten ennen kahden kylän väki käytti yhteistä työvälinettä - seulaa. Kiven kohdalta se voitiin hakea uuteen käyttöpaikkaan. Noin 70 vuotta sitten kiven asento muuttui vaakasuuntaiseksi tietyön yhteydessä. Sähkölinjatyömaan vuoksi kiven vieressä näyttää nyt tältä.

Lähellä Seitsyentien ja Hirvontien risteyksessä on toinen maamerkki eli Konttikivi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kartanoelämää Pälkäneellä

Sata vuotta sitten noin kymmentä pälkäneläistä suurta maatilaa saatettiin kutsua kartanoiksi. Ne olivat kaikkien tuntemia – monien paikkakuntalaisten työpaikkoja ja sivistyksen keskuksia, jotka oli helppo tunnistaa maisemassa lepäävistä komeista rakennusryhmistään ja puutarhoistaan. Nykyään kartanopihat eivät enää useinkaan ole osa maatilojen taloutta vaan yksityisten perheiden rakkaudella vaalimia koteja, jotka ovat samalla muistomerkkejä suomalaisen kulttuurin kehityksestä vuosisatojen kuluessa. Mitä kartanolla tarkoitetaan? Arkipuheessa kartanolla on usein yksinkertaisesti tarkoitettu maatilaa, jolla on suhteellisen paljon viljelysmaata ja metsää sekä huolellisesti hoidetut suuret asuin- ja talousrakennukset. Tarkempi näkökulma paljastaa erilaisia historiallisia järjestelmiä. Kartanoiden joukossa on keskiaikaisia suurmiestaloja, verovapauden saaneita säteritiloja ja aatelille annetuista läänityksistä syntyneitä suurtiloja sekä sotilasvirkataloja. Saman tilan historiassa voi olla

Kesähuviloita ja huvilatyylisiä taloja

Haanloukkaan huvilan kuisti 2020 1900-luvun alussa muutamat perheet, jotka asuivat välillä kaupungissa mutta joilla oli sukusiteitä Pälkäneelle tai muuta kiinnostusta, rakensivat kesähuviloita järvien rannoille. Kesää haluttiin viettää tutuissa maisemissa. Näillä paikoilla oli romanttisia nimiä kuten Rantapirtti, Tuulensuu, Revonristi tai Tuutuniemi. Tyyliä leimaa jugend ja suunnittelijoiden joukossa on ainakin tunnettu arkkitehti Wivi Lönn. Varsinkin 1910- ja 1920-luvuilla kirkonkylään Onkkaalaan rakennettiin huvilatyylisiä asuintaloja. Monet niistä ovat harjun jatkeen länsirinteellä katsoen kohti Mallasveden selkää. Talot ovat tonttien keskellä ja pihoissa on ollut puutarhoja. Verhon huvila lienee yksi vanhimpia, koska pääosa siitä on 1800-luvulta, mutta muuten rakentaminen ajoittuu enemmän 1900-luvun puolelle. Taitekattoisten rakennusten päädyt ovat järven suuntaan, muiden pitkä seinä on kohti rantaa. Näilläkin taloilla on ollut mielenkiintoisia nimiä kuten Haanloukas tai Pöllö

Kirkonkylä Onkkaala I

Pälkäneen pitäjänkeskus on valittu yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tämän alueen ytimessä on kirkonkylän Onkkaalanraitti. Raitin historia kiinnostaa monia ihmisiä. Talojen tarinoiden kautta on helppo tutustua omaan kotiympäristöön, joka liittyy myös Suomen eri vaiheisiin. Kirkonkylässä, tien varressa asuneet ihmiset ovat kokeneet monenlaista – ja kylän läpi on kulkenut erilaisia matkalaisia. Talot puhuvat myös ihanteista, haaveista, osaamisesta ja kauneudentajusta. Vielä 1980-luvulla lähes jokaisessa talossa oli jokin liike tai yhteistä toimintaa. Muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin kyläläiset tiesivät hyvin, missä talossa asuu muurari, maalari, lääkäri, tuomari tai kauppias. Maatilojen ja jo kadonneiden vuokramökkien asukkaiden elämästä on kerätty muistitietoa. Maisemassa asumisen jäljet kantavat kuitenkin yli 1000 vuoden taakse. Pälkäneen tori uudistettiin vuonna 2017. Lainamakasiinin, VPK:n kalustorakennuksen ja taksikopin jälkeen auk