Vanhanajan puutarhat

Eino Palola kirjoittaa Pälkäneestä kirjassaan Heleätä Hämettä (1937) muun muassa näin:

"Ja kaikelle antavat lisäviehätystä talojen puutarhat - saattaa huomata, että marjojen ja hedelmien viljelys on hyvin yleistä - ja kaikkialla rehoittavat valkoiset ruusut, niin että Onkkaala niiden kukkima-aikana on kuin seppelöity morsian."

1900-luvun alkupuolella puutarhat olivat kuitenkin hyvin selkeälinjaisia ja ilmeisesti usein hyvin huolellisesti hoidettuja. Kirkonkylässä punaiseksi maalatut, matalahkot ja melko ilmavat liisteaidat vielä kehystivät pihoja. Sireeniaidanteet ovat myös tunnusmerkillisiä paikkakunnalla.

Monien yhteisten talojen pihoissa ei enää ole kukkaistutuksia, koska talonmiesten tai virka-asuntojen aika on ohi.

Puistomaiset pihat näkyvät kauaksi. Pälkäneellä esimerkiksi pihtakuuset ja lehtikuuset ovat olleet maiseman maamerkkejä. Joitakin puutarhoja suojaavat kuusiaidat ovat isoja maisemaelementtejä.

Jatkuu...

Lähteet ja kirjallisuus

Palola, Eino 1937: Heleätä Hämettä. Hämeenlinna, Karisto Oy.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kartanoelämää Pälkäneellä

Sata vuotta sitten noin kymmentä pälkäneläistä suurta maatilaa saatettiin kutsua kartanoiksi. Ne olivat kaikkien tuntemia – monien paikkakuntalaisten työpaikkoja ja sivistyksen keskuksia, jotka oli helppo tunnistaa maisemassa lepäävistä komeista rakennusryhmistään ja puutarhoistaan. Nykyään kartanopihat eivät enää useinkaan ole osa maatilojen taloutta vaan yksityisten perheiden rakkaudella vaalimia koteja, jotka ovat samalla muistomerkkejä suomalaisen kulttuurin kehityksestä vuosisatojen kuluessa. Mitä kartanolla tarkoitetaan? Arkipuheessa kartanolla on usein yksinkertaisesti tarkoitettu maatilaa, jolla on suhteellisen paljon viljelysmaata ja metsää sekä huolellisesti hoidetut suuret asuin- ja talousrakennukset. Tarkempi näkökulma paljastaa erilaisia historiallisia järjestelmiä. Kartanoiden joukossa on keskiaikaisia suurmiestaloja, verovapauden saaneita säteritiloja ja aatelille annetuista läänityksistä syntyneitä suurtiloja sekä sotilasvirkataloja. Saman tilan historiassa voi olla ...

Lue lisää

Kesähuviloita ja huvilatyylisiä taloja

Haanloukkaan huvilan kuisti 2020 1900-luvun alussa muutamat perheet, jotka asuivat välillä kaupungissa mutta joilla oli sukusiteitä Pälkäneelle tai muuta kiinnostusta, rakensivat kesähuviloita järvien rannoille. Kesää haluttiin viettää tutuissa maisemissa. Näillä paikoilla oli romanttisia nimiä kuten Rantapirtti, Tuulensuu, Revonristi tai Tuutuniemi. Tyyliä leimaa jugend ja suunnittelijoiden joukossa on ainakin tunnettu arkkitehti Wivi Lönn. Varsinkin 1910- ja 1920-luvuilla kirkonkylään Onkkaalaan rakennettiin huvilatyylisiä asuintaloja. Monet niistä ovat harjun jatkeen länsirinteellä katsoen kohti Mallasveden selkää. Talot ovat tonttien keskellä ja pihoissa on ollut puutarhoja. Verhon huvila lienee yksi vanhimpia, koska pääosa siitä on 1800-luvulta, mutta muuten rakentaminen ajoittuu enemmän 1900-luvun puolelle. Taitekattoisten rakennusten päädyt ovat järven suuntaan, muiden pitkä seinä on kohti rantaa. Näilläkin taloilla on ollut mielenkiintoisia nimiä kuten Haanloukas tai Pöllö...

Lue lisää

Hämäläinen talo

Vanhan Pälkäneen pitäjän alueella on säilynyt muutamia 1800-luvun maatilojen asuinrakennuksia. Ne ovat jotain sellaista, joka viestii minulle kenties vahvimmin paikallisuutta asumisen historian pitkässä jatkumossa. Ne vertautuvat vaikkapa hyvin tunnistettaviin vanhoihin pohjalaistaloihin. 1800-luvun loppuun mennessä oli syntynyt tunnistettava tyyli, jota on enää vaikea havainnoida selvästi. Taloja on purettu esimerkiksi maanjakotoimitusten ja pihojen modernisoinnin yhteydessä. Sydän-Hämeessä kulttuuri on myös ollut monimuotoista ja maatilojen päärakennusten lisäksi on ollut muunkin typpisiä asuinrakennuksia. Tunnistamisessa kysymys on nimenomaan näiden talojen suhteista. Rakennukset ovat melko matalia. Ne ovat myös pituuteensa nähden useimmiten melko kapeita. Kattokaltevuus on samoin ollut matala. Rakentamistapa liittyy 1800-luvun alun empiren ihanteisiin. Yleensä taloissa on kuusiruutuiset ikkunat ja luultavasti monessa oli alun perin ristikkokaiteinen avokuisti. Vaakasuora...

Lue lisää