Pellon merkitys

Pelto on ilo! Hyvinvoiva maa antaa meille ruuan läheltä. Elävää maata ei saa tuhota maailmassa, jossa ruuasta on puute.

Sydän-Hämeen avarat pellot ovat myös esteettisesti vaikuttavia. Ne tuovat esiin harjujen ja mäkien muodot, järvenrantojen puuston, jokien uomat sekä maamerkkeinä toimivat rakennukset. Kylätiet kulkevat usein lempeästi kumpuilevien peltojen halki. Esimerkiksi pyöräillessä tässä maisemassa sen avaruus tuntuu valoisuutena ja tuulen kosketuksena kasvoilla. Myös isommalla ajoneuvolla kulkiessa melko suorien mutta silti maisemaan luonnollisesti asettuvien teiden ajaminen on juhlava kokemus. Maisemassa on syvyyttä.

Monien Pirkanmaan ja Hämeen kaupunkien lähipellot on rakennettu eikä peltojen tuoma mahdollisuus kaupungin katsomiseen etäältä ole enää samassa mitassa mahdollista kuin vielä reilut 70 vuotta sitten.

Maaseudulla on kuitenkin jäljellä joitakin kyliä, joissa rakennukset asettuvat idyllisesti peltojen, järvien ja harjujen muodostamaan kokonaisuuteen. Kylää voi kenties katsoa kilometrienkin päästä ja monen kotoa voi nähdä pitkälle. Siinä on jotain vaikuttavaa ajallisuutta.

Jokainen peltomaisema on yksilöllinen. Pälkäneellä Epaalan, Kuulialan ja Onkkaalan kylien laaja ja suhteellisen tasainen aukea on aivan erilainen kuin esimerkiksi Kaitamontien kumpuilevampi maasto. Monet pienet pellot ovat kulkijalle elämys - avautuma metsässä. Näkyy taivasta. Myös eliölajien kirjo on runsas peltojen laidoissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kartanoelämää Pälkäneellä

Sata vuotta sitten noin kymmentä pälkäneläistä suurta maatilaa saatettiin kutsua kartanoiksi. Ne olivat kaikkien tuntemia – monien paikkakuntalaisten työpaikkoja ja sivistyksen keskuksia, jotka oli helppo tunnistaa maisemassa lepäävistä komeista rakennusryhmistään ja puutarhoistaan. Nykyään kartanopihat eivät enää useinkaan ole osa maatilojen taloutta vaan yksityisten perheiden rakkaudella vaalimia koteja, jotka ovat samalla muistomerkkejä suomalaisen kulttuurin kehityksestä vuosisatojen kuluessa. Mitä kartanolla tarkoitetaan? Arkipuheessa kartanolla on usein yksinkertaisesti tarkoitettu maatilaa, jolla on suhteellisen paljon viljelysmaata ja metsää sekä huolellisesti hoidetut suuret asuin- ja talousrakennukset. Tarkempi näkökulma paljastaa erilaisia historiallisia järjestelmiä. Kartanoiden joukossa on keskiaikaisia suurmiestaloja, verovapauden saaneita säteritiloja ja aatelille annetuista läänityksistä syntyneitä suurtiloja sekä sotilasvirkataloja. Saman tilan historiassa voi olla

Lue lisää

Kesähuviloita ja huvilatyylisiä taloja

Haanloukkaan huvilan kuisti 2020 1900-luvun alussa muutamat perheet, jotka asuivat välillä kaupungissa mutta joilla oli sukusiteitä Pälkäneelle tai muuta kiinnostusta, rakensivat kesähuviloita järvien rannoille. Kesää haluttiin viettää tutuissa maisemissa. Näillä paikoilla oli romanttisia nimiä kuten Rantapirtti, Tuulensuu, Revonristi tai Tuutuniemi. Tyyliä leimaa jugend ja suunnittelijoiden joukossa on ainakin tunnettu arkkitehti Wivi Lönn. Varsinkin 1910- ja 1920-luvuilla kirkonkylään Onkkaalaan rakennettiin huvilatyylisiä asuintaloja. Monet niistä ovat harjun jatkeen länsirinteellä katsoen kohti Mallasveden selkää. Talot ovat tonttien keskellä ja pihoissa on ollut puutarhoja. Verhon huvila lienee yksi vanhimpia, koska pääosa siitä on 1800-luvulta, mutta muuten rakentaminen ajoittuu enemmän 1900-luvun puolelle. Taitekattoisten rakennusten päädyt ovat järven suuntaan, muiden pitkä seinä on kohti rantaa. Näilläkin taloilla on ollut mielenkiintoisia nimiä kuten Haanloukas tai Pöllö

Lue lisää

Kirkonkylä Onkkaala I

Pälkäneen pitäjänkeskus on valittu yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tämän alueen ytimessä on kirkonkylän Onkkaalanraitti. Raitin historia kiinnostaa monia ihmisiä. Talojen tarinoiden kautta on helppo tutustua omaan kotiympäristöön, joka liittyy myös Suomen eri vaiheisiin. Kirkonkylässä, tien varressa asuneet ihmiset ovat kokeneet monenlaista – ja kylän läpi on kulkenut erilaisia matkalaisia. Talot puhuvat myös ihanteista, haaveista, osaamisesta ja kauneudentajusta. Vielä 1980-luvulla lähes jokaisessa talossa oli jokin liike tai yhteistä toimintaa. Muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin kyläläiset tiesivät hyvin, missä talossa asuu muurari, maalari, lääkäri, tuomari tai kauppias. Maatilojen ja jo kadonneiden vuokramökkien asukkaiden elämästä on kerätty muistitietoa. Maisemassa asumisen jäljet kantavat kuitenkin yli 1000 vuoden taakse. Pälkäneen tori uudistettiin vuonna 2017. Lainamakasiinin, VPK:n kalustorakennuksen ja taksikopin jälkeen auk

Lue lisää