Pälkäneen tunnelmallinen kirkonkylä on muodostunut pitkän raitin varrelle. Kylän vanhin tonttialue on peltojen keskellä lähellä Vanhan kirkon raunioita. 1800-luvun kuluessa, kylän palon jälkeen, monien maatilojen pihat siirrettiin pois ryhmäkylästä kauemmas maantien varteen. Vanhan kylän alueella ovat kuitenkin edelleen Ali-Mustalan, Seppälän ja Tiililän talojen vanhat pihapiirit. Kylän laidassa tietä reunustaneet lukuisat pikku mökit hävisivät tältä kohtaa jo kauan aikaa sitten. Nyt paikalla on valtatie 12 ja uudet katuosuudet.
Vanhan maantien varrella harjun reunassa on Anttila-Perttulan rustholli- ja kestikievaritalon piha. Se on edustava esimerkki suuren maalaistalon elämänpiiristä 1900-luvun alkupuolella. Vanha vilja-aitta, pihaa rajaava puotiaittojen rivi sekä sen jatkeena oleva ns. mummunpää ja kivinavetta ovat miljöön olennaisia elementtejä asuinrakennusten lisäksi. Pihan vanhemmassa asuinrakennuksessa, joka on maalattu keltaiseksi, on paikkakunnalle melko tyypilliset monikulmaiset kuistit. Kirjailija Aino Pälsi on tallettanut kuvauksia lapsuudenkotinsa elämästä romaaniinsa Marketan ja Juhanin avioliitto. Puoliso Sakari Pälsi puolestaan valokuvasi pihaa jo varhain. Ylempänä harjurinteessä on komea, kaksikerroksinen Simonlinna-niminen asuinrakennus.
Kun tietä noustaan kohti kirkkoa, raitin varrella ovat edelleen olemassa muun muassa Kankilan tilan vanha pihapiiri ja sitä vastapäätä Sulo Talvian mökki, kauppias Turvasen entinen talo eli Raukolan tilan piha ja sitä vastapäätä entinen apteekkari Björkmanin asuin- ja liiketalo sekä tyylikäs, kirjakaupan talona tunnettu rakennus ja tätä vastapäätä oleva entinen Maatalous-Osake-Pankin talo.
Ns. Maatalous-Osake-Pankin talo on maanteiden risteyksessä. Nykyisin katujen nimet ovat Onkkaalantie ja Kankilantie, mutta historiallisesti kyseessä on vanhan Tampereentien ja Sahalahdelle johtavan tien risteys kirkon kohdalla. Risteyksessä oleva asuintalo on toiminut eri vaiheissa kauppias J. Syrjäsen liiketalona, ns. raittiustalona, täysihoitolana ja kunnanvirastona. Seuraavana kirkkopihaa vastapäätä on Kirkko-Mustalan tilan pihapiiri, jota edelleen rajaa perinteinen liisteaita.
S-Marketin paikalla olleet liike- ja asuinrakennukset kuten Pälkäneen Sähkön talo on purettu sen paikalta ja jo aiemmin 1970-luvulla maisemasta hävisi torin kohdalla ollut kahvila, Patotien talo. Torin länsilaidalla on edelleen 1970-luvun lopussa rakennettu seurakuntatalo. Sen alapuolella ovat Kostian koulun rakennukset 1800-luvun lopulta, 1920-luvulta ja 1950-luvulta. Koulua vastapäätä raitin toiselle puolella on tyylikäs taitekattoinen Laitisen talo, jossa toimi vuosikymmeniä monia liikkeitä kahdessa kerroksessa.
Torin laidalta alkaa säilyneiden klassisististen, kaksikerroksisten ja aumakattoisten talojen sarja. Ensimmäisenä on vuonna 1927 rakennettu pankkitalo. Siinä toimi pitkään Kansallispankki ja alkuun lisäksi posti. Vanhan haustausmaan jälkeen vastaavien talojen sarja jatkuu Laitisen talon jälkeen: entinen Säästöpankin talo on kokenut paljon muutoksia samoin kuin ravintolana toimiva entinen Matkustajakoti vastaavalla tavalla kuin toisella puolella tietä oleva entinen Tuotannon kaupparakennus varastosiipineen.
Alempana lähempänä jokirantaa rakennuskanta on uusiutunut, mutta Osuuspankin vanha osa, Osuusliike Voiman matala kaupparakennus, entinen Kyttälän kenkäkaupan talo, baarina toimiva vanha leipomotalo sekä Päiviön entinen kahvila Kostianvirran rannassa ovat edelleen olemassa samoin kuin toisella puolella tietä entinen Mesimäen kaupparakennus, nahkuri Syrjän eli Härkösen talo ja entinen Vieno Kyttälän talo.
Kostianvirran toisella puolella on puutarhan ympäröimä Sulamaan talo, jonka paikalla asui jo kalastaja Eugen Sohlman, ja Kyttäläntien risteyksessä perinteinen, pitkänomainen Erkkilä-niminen talo. Tien länsipuolella on puolestaan säilynyt paljon pieniä asumuksia. Onkkaalantie jatkuu Onkkaalan ja Tommolan kylien rajalla kohti Pälkäneen uutta hautausmaata ja Kankahaisten kylää. Onkkkaalan puolella 1900-luvun alkupuolen rakennuksia on matkan varrella esimerkiksi mäen päällä: Santaharjuun siirretyn, entisen Keski-Mustalan tilan tonttialueen vielä säilyneet rakennukset.
Raitin varren joistakin taloista on valokuvia esim. Finna.fi-hakupalvelussa.
Lähteet
Putkonen Lauri 1981: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 107. Tampere, Tampereen seutukaavaliitto.
Wigell, Vieno 2001: Vanhaa Onkkaalaa. Julkaisussa Pälkäneen joulu 2001. Pälkäne, Pälkäne-Seura ry.
2006: Alikylän raitilla oli monta mökkiä. Julkaisussa Pälkäneen joulu 2006. Pälkäne, Pälkäne-Seura ry.
Vuorensola, Hannu 1988: Pälkäneen historia II. Pälkäne, Pälkäneen kunta.