Siirry pääsisältöön

Huhtioisten kylä

Huhtioisten kylä sijaitsee laajalla, Mallasveden ja Roineen välisellä niemimaalla Myttäälän kylän vieressä. 

Varsinainen kyläkeskus ja maatilojen kotipalstat sijaitsivat alunperin Myttäälän Rappumäen ja Huhtioisten Korhonvuoren välisellä alueella, jossa kylän maat pääosin edelleenkin sijaitsevat. Kylän viljelysmaisema muodostuu ikään kuin kahdesta laaksomaisesta peltoalueesta, joiden poikki kylätie kulkee Myttäälästä Seitsiön kylään. Tunnettuja paikannimiä ovat Tuomiportti, Savihaudanmäki, Susienaro ja Susienaronmäki, Pasanmäki, Siiponiemi, Korhonkärki ja Korhonvuori sekä Kurjenhuhta. 

Kylän on historiantutkimuksessa arvioitu syntyneen myöhäiskeskiajalla. Sen vanha nimi on Huhti, ruotsiksi Huhtis. Nimi kuitenkin vaihdettiin virallisella päätöksellä muotoon Huhtioinen 1800-luvulla. 1500-luvulla talonpoikaistalouksia oli neljä, joista yksi oli jonkin aikaa Pälkäneen kirkkoherran hallussa. 1700-luvulla tiloja oli puolestaan kaksi - Uotila-Simola ja Paavola. Molemmat jaettiin saman vuosisadan jälkipuoliskolla. 

Kylässä on säilynyt kaksi 1700-luvulla rakennettua vilja-aittaa, jotka on tosin molemmat siirretty kaksi kertaa uudelle paikalle. Simolan tilan vilja-aitassa on vuosiluku 1779. Rakennuskanta on uusiutunut muun muassa niin sanotun uusjaon vuoksi 1900-luvulla. Kahden maatilan talouskeskukset siirrettiin uuteen paikkaan omien tilustensa keskelle uusjaon seurauksena. 

Pasanmäessä sijaitseva Järvisen pirtti aittoineen edustaa tilattoman väestön asumista 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alkupuolella. 

Kylän rannoille on rakennettu useita huviloita ja kesämökkejä. 

 

Lähteet ja kirjallisuus

Maanmittauslaitoksen arkisto

Jaakko Simola 2015: Pitäjän eri puolilla - kotikylän maisemien sylissä. Julkaisussa Pälkäneen joulu 63/2015. Pälkäne, Pälkäne-Seura ry.

Pälkäneen historia. Pälkäne: Pälkäneen kunta 1972.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kartanoelämää Pälkäneellä

Sata vuotta sitten noin kymmentä pälkäneläistä suurta maatilaa saatettiin kutsua kartanoiksi. Ne olivat kaikkien tuntemia – monien paikkakuntalaisten työpaikkoja ja sivistyksen keskuksia, jotka oli helppo tunnistaa maisemassa lepäävistä komeista rakennusryhmistään ja puutarhoistaan. Nykyään kartanopihat eivät enää useinkaan ole osa maatilojen taloutta vaan yksityisten perheiden rakkaudella vaalimia koteja, jotka ovat samalla muistomerkkejä suomalaisen kulttuurin kehityksestä vuosisatojen kuluessa. Mitä kartanolla tarkoitetaan? Arkipuheessa kartanolla on usein yksinkertaisesti tarkoitettu maatilaa, jolla on suhteellisen paljon viljelysmaata ja metsää sekä huolellisesti hoidetut suuret asuin- ja talousrakennukset. Tarkempi näkökulma paljastaa erilaisia historiallisia järjestelmiä. Kartanoiden joukossa on keskiaikaisia suurmiestaloja, verovapauden saaneita säteritiloja ja aatelille annetuista läänityksistä syntyneitä suurtiloja sekä sotilasvirkataloja. Saman tilan historiassa voi olla

Kesähuviloita ja huvilatyylisiä taloja

Haanloukkaan huvilan kuisti 2020 1900-luvun alussa muutamat perheet, jotka asuivat välillä kaupungissa mutta joilla oli sukusiteitä Pälkäneelle tai muuta kiinnostusta, rakensivat kesähuviloita järvien rannoille. Kesää haluttiin viettää tutuissa maisemissa. Näillä paikoilla oli romanttisia nimiä kuten Rantapirtti, Tuulensuu, Revonristi tai Tuutuniemi. Tyyliä leimaa jugend ja suunnittelijoiden joukossa on ainakin tunnettu arkkitehti Wivi Lönn. Varsinkin 1910- ja 1920-luvuilla kirkonkylään Onkkaalaan rakennettiin huvilatyylisiä asuintaloja. Monet niistä ovat harjun jatkeen länsirinteellä katsoen kohti Mallasveden selkää. Talot ovat tonttien keskellä ja pihoissa on ollut puutarhoja. Verhon huvila lienee yksi vanhimpia, koska pääosa siitä on 1800-luvulta, mutta muuten rakentaminen ajoittuu enemmän 1900-luvun puolelle. Taitekattoisten rakennusten päädyt ovat järven suuntaan, muiden pitkä seinä on kohti rantaa. Näilläkin taloilla on ollut mielenkiintoisia nimiä kuten Haanloukas tai Pöllö

Kirkonkylä Onkkaala I

Pälkäneen pitäjänkeskus on valittu yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tämän alueen ytimessä on kirkonkylän Onkkaalanraitti. Raitin historia kiinnostaa monia ihmisiä. Talojen tarinoiden kautta on helppo tutustua omaan kotiympäristöön, joka liittyy myös Suomen eri vaiheisiin. Kirkonkylässä, tien varressa asuneet ihmiset ovat kokeneet monenlaista – ja kylän läpi on kulkenut erilaisia matkalaisia. Talot puhuvat myös ihanteista, haaveista, osaamisesta ja kauneudentajusta. Vielä 1980-luvulla lähes jokaisessa talossa oli jokin liike tai yhteistä toimintaa. Muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin kyläläiset tiesivät hyvin, missä talossa asuu muurari, maalari, lääkäri, tuomari tai kauppias. Maatilojen ja jo kadonneiden vuokramökkien asukkaiden elämästä on kerätty muistitietoa. Maisemassa asumisen jäljet kantavat kuitenkin yli 1000 vuoden taakse. Pälkäneen tori uudistettiin vuonna 2017. Lainamakasiinin, VPK:n kalustorakennuksen ja taksikopin jälkeen auk