Huhtioisten kylä sijaitsee laajalla, Mallasveden ja Roineen välisellä niemimaalla Myttäälän kylän vieressä.
Varsinainen kyläkeskus ja maatilojen kotipalstat sijaitsivat alunperin Myttäälän Rappumäen ja Huhtioisten Korhonvuoren välisellä alueella, jossa kylän maat pääosin edelleenkin sijaitsevat. Kylän viljelysmaisema muodostuu ikään kuin kahdesta laaksomaisesta peltoalueesta, joiden poikki kylätie kulkee Myttäälästä Seitsiön kylään. Tunnettuja paikannimiä ovat Tuomiportti, Savihaudanmäki, Susienaro ja Susienaronmäki, Pasanmäki, Siiponiemi, Korhonkärki ja Korhonvuori sekä Kurjenhuhta.
Kylän on historiantutkimuksessa arvioitu syntyneen myöhäiskeskiajalla. Sen vanha nimi on Huhti, ruotsiksi Huhtis. Nimi kuitenkin vaihdettiin virallisella päätöksellä muotoon Huhtioinen 1800-luvulla. 1500-luvulla talonpoikaistalouksia oli neljä, joista yksi oli jonkin aikaa Pälkäneen kirkkoherran hallussa. 1700-luvulla tiloja oli puolestaan kaksi - Uotila-Simola ja Paavola. Molemmat jaettiin saman vuosisadan jälkipuoliskolla.
Kylässä on säilynyt kaksi 1700-luvulla rakennettua vilja-aittaa, jotka on tosin molemmat siirretty kaksi kertaa uudelle paikalle. Simolan tilan vilja-aitassa on vuosiluku 1779. Rakennuskanta on uusiutunut muun muassa niin sanotun uusjaon vuoksi 1900-luvulla. Kahden maatilan talouskeskukset siirrettiin uuteen paikkaan omien tilustensa keskelle uusjaon seurauksena.
Pasanmäessä sijaitseva Järvisen pirtti aittoineen edustaa tilattoman väestön asumista 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alkupuolella.
Kylän rannoille on rakennettu useita huviloita ja kesämökkejä.
Lähteet ja kirjallisuus
Maanmittauslaitoksen arkisto
Jaakko Simola 2015: Pitäjän eri puolilla - kotikylän maisemien sylissä. Julkaisussa Pälkäneen joulu 63/2015. Pälkäne, Pälkäne-Seura ry.
Pälkäneen historia. Pälkäne: Pälkäneen kunta 1972.