Nykyään Iltasmäkenä tunnettu laaja alue on syntynyt lähinnä Harhalan kylän Pajulan tilan maille. Iltasmäki muodostaa eräänlaisen portin valtatie 12 varteen. Erityisesti vapaapalokunnan talo ja entinen kansakoulu ovat tunnistettavia vanhoja maamerkkejä.
Vapaapalokunta
Alueella aloitettiin jo varhain vuonna 1896 vapaapalokuntatoiminta. Palokunnan kalustovaja oli tuolloin maantien varressa etelämpänä Tammisen kaupan vieressä.
Nykyinen palokunnantalo on vuodelta 1929. Sen on suunnitellut Pälkäneen kunnan rakennusmestari Julius Lehtonen. Palokunnan johtokunta valitsi rakennuslautakunnan, joka laati työselityksen ja urakkaohjelman. Rakentaminen jaettiin urakoitsijan ja palokunnan talkoolaisten kesken. Urakkahuutokaupassa alimman tarjouksen teki Aukusti Brander. Rakennus valmistui sovitusti ja otettiin vastaan 18.8.1929.
Vuonna 1947 rakennettiin taloon liittyvä ravintolasiipi. Sen rakensi samoin Aukusti Brander. Tontilla aiemmin ollut vanha puhvettirakennus myytiin huutokaupalla kesäkuussa 1947. Rakennuksesta oli tarkoitus muokata Iltasmäen työväentalo. Se siirrettiin uudelle paikalle Kollolantien toiselle puolelle. Hirsiseinät nostettiin paikoilleen ja katto saatiin päälle, mutta projekti ei saanut jatkoa ja rakennus purettiin 1950-luvulla.
Palokunnanjuhlien ohjelmassa oli aikoinaan juoksukilpailu, joka järjestettiin maantiellä, mikä kuvastaa tien hiljaista
liikennettä ainakin vielä 1950-luvulla.
Kansakoulu
Entinen Pajulan tilan piha muovattiin kansakoulun käyttöön vuonna 1930. Kunnan rakennusmestari Julius Lehtonen suunnitteli klassisen koulurakennuksen, joka syntyi käyttämällä hyväksi vanhan navettarakennuksen runkoa.
Elämää mökeissä
Alueella on säilynyt muutamia vanhoja mäkitupalaismökkejä, joiden tontit on erotettu 1920-luvulla. Vanhin asutus painottui alueen eteläpäähän.
1700-luvulla
alueella asui mm. suutari Johan Ekorre, sotilas Pehr Hana, kutoja Eric Hyfving,
ja 1800-luvulla Ildais-nimisessä torpassa Matts Mattsson.
1900-luvulla tunnetuista mökeistä ovat hävinneet Kulokiven ja Karolan mökit. Pälkäneellä eli aikoinaan myös paikallinen tunnettu persoona, "neiti Karola", joka asui äitinsä kanssa punaisessa mökissä tien varressa Iltasmäessä.
Tanssitaiteilijan kesämaisema
Martta Bröyer (vuoteen 1919 Nevalainen, 1897 −1979 Helsinki) oli suomalainen tanssitaiteilija, jonka taiteellinen työ on jäänyt elämään esimerkiksi näyttävien valokuvien muodossa. Vuonna 2022 vietettiin hänen syntymänsä 125-vuotisjuhlia ja arkistotutkimus toi esiin Pälkäneen merkityksen taiteilijan elämässä: hänen ensimmäinen julkinen tanssiesiintymisensä oli elokuussa 1918 Nuijantalossa.
Martta
Bröyer vietti kesiään myöhemmin Iltasmäessä koulun alapuolella olevassa pienessä
talossa. Hän oli ainakin 1930- ja 1940-luvuilla vuokrannut huoneen tästä Tekla
Pajusen talosta, jossa asui äiti tyttärensä Airin kanssa. Elettiin pula-aikoja
ja elämä oli varmaankin suhteellisen vaatimatonta. Bröyer opetti lapsille
tanssia myös täällä, Pajusen pihassa koivujen alla tai huonolla säällä koululla.
Ilmeisesti jatkosodan aikana taiteilija saattoi asua Pälkäneellä myös talvella.
Silta
Alueen kannalta Harhalansalmen silta on keskeinen. 1700-luvun lopun isojakokartassa siltaa ei ole, mutta 1800-luvun alkupuolen (1835) kartassa se jo näkyy. Aikoinaan rakennusvelvollisia olivat Harhalan, Äimälän, Ruotsilan ja Kaitamon kylien talot. Uusi laivaliikennne tuli huomioida rakentamalla korkeampi silta vuonna 1898. Laivaliikenne aiheutti puisten silta-arkkujen vaurioita ja suojaksi tarvittiin pollareita. Alueella liikennöi aikoinaan Mallasvesi Oy.
Nykyinen silta on vuodelta 1968, sitä edeltävä vuodelta 1951 ja tätä edeltävä rakennettiin sisällissodassa vuonna 1918 tuhoutuneen paikalle. Tieyhteys Valkeakoskelle syntyi vasta vuonna 1949, kun tieosuus oli rakennettu Harhalasta Tykölään saakka.
Vilkasta yritystoimintaa
Maantien varressa on taloja, joiden omistajilla oli monipuolista yritystoimintaa.Valkeakoskelle johtavan tien risteyksessä kaupan luona oli ennen viisari eli tienviitta.
Vihtori Ilmoni (1889 – 1956) perusti kylään jälleen kaupan ja Harhalan kahvilan vuonna 1934. Hän kuitenkin myi kaupan Koitolle vuonna 1943. Uudella yrityksellä oli rannan tuntumassa puutarha kasvihuoneineen. Koitto oli valkeakoskealainen työväen osuusliike, joka perustettiin 1925. Myöhemmin kaupparakennuksessa toimi K-kyläkauppa J. Luoma, johon liittyy myös muistoja laajalla alueella kulkeneesta kauppa-autosta.
Kaupan kohdalla voi edelleen nähdä, miten vanha Valkeakoskentien linjaus kulki tällä kohtaa vinottain rantaa kohti. Tien varressa ovat Ilmonin linja-autoyrityksen eri aikojen kiinteistöt.
Kyläkaupan pohjoispuolella on V. Pätiälän myymät tilat kapeine palstoineen. Uusoksan taloon muutti posti ilmeisesti vuonna 1946. Myllymäen tilan päärakennuksessa oli alun perin navetta alakerrassa ja asunto yläkerrassa, mikä on harvinaislaatuista.
Uotilan leipomo muutti Kantokylästä tänne 1960-luvulla. Sen toimitiloja on laajennettu useaan otteeseen. Tien varren muissa taloissa toimi ennen suutari, muurari ja räätäli. Pohjoisempana oli rannassa teurastamo ja tien varressa tiiliruukki sekä sepän paja, joka on rakennuksena edelleen paikoillaan.
Teksti perustuu osittain kesällä 2026 toteutettuun opastettuun kävelyyn Iltasmäen maisema, jonka oppaana toimi FM Jaakko Simola ja tuottajana Pälkäneen kunnan kulttuuripalvelut.
Lähteet ja kirjallisuus
Juhani Järvinen, suullinen tieto ja sähköpostikeskustelu 2026
Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto